Mikä on ienvetäytymä?

Ienvetäytymät voivat olla monien vaikuttavien tekijöiden seurausta. Ihmiset, joilla on ohuempi ientyyppi, ovat lähtökohtaisesti alttiimpia. Lisäksi useilla käyttäytymiseen liittyvillä tekijöillä on ratkaiseva merkitys. Esimerkiksi toistuva hankaava harjaus hammasharjalla tai lävistysten käyttö aiheuttaa vammoja, jotka parantuessaan voivat johtaa ienrajan kutistumiseen.

Muita syitä ovat sellaiset oikomishoidot, joissa hampaita on siirretty ulospäin. Tällöin hampaan ulompi kiinnityskudos voi hajota ja sen päällä oleva ien ohentua. Myös tupakointi ja nuuskan käyttö ovat ratkaisevia vaikuttavia tekijöitä, koska tupakan käyttö heikentää ikenien vastustuskykyä.

Ienvetäytymien yleisyys kasvaa iän myötä. Yli 50 prosentilla aikuisväestöstä on ienvetäytymiä.

Hampaan kruunua peittää hammaskiille (kiille). Sen alla on hammasluu eli dentiini ja sen alla puolestaan hampaan hermo (pulpa). Tarkalleen ottaen pulpa koostuu hermosta, verisuonista ja niin sanotusta sidekudoksesta. Kiilteessä ei ole hermoja eikä siksi tuntoa, mutta sen alla olevaan dentiiniin tulee hermosäikeitä. Siksi myös hampaan juuren pinta on herkkä kivulle.

Hammasluu (dentiini) on juuren pääasiallinen ainesosa. Juurta peittää lisäksi kova kerros, niin sanottu juurisementti. Hammas on kiinnittynyt leukaluuhun koko juuren pinnan matkalta kiinnityssäikeiden (parodontaaliligamentin säikeiden) avulla. Nämä säikeet ovat ankkuroituneet yhtäältä juuren dentiiniin ja toisaalta leukaluuhun.

Hampaan juuri on pidempi kuin kruunu. Erityisesti yläleuan kulmahampailla on yleensä erittäin pitkät juuret.

Ienvetäytymällä tarkoitetaan periaatteessa hampaiston ulkopinnalla tapahtuvaa ikenien vetäytymistä. Tällaisissa tapauksissa ienvetäytymästä kärsivillä ei ole lisäksi parodontiittia.

Pitkälle edennyt parodontiitti voi kuitenkin myös johtaa ienrajan vetäytymiseen. Vasta tutkimus hammaslääkärin vastaanotolla selvittää, mikä syy on vastuussa ikenien vetäytymisestä.

Lisäksi parodontiitin hoidon jälkeen havaitaan ikenien vetäytymistä. Tällaisissa tapauksissa se on kuitenkin toivottavaa, koska ienrajan kutistuessa ei-toivotut ientaskut voivat pienentyä.

Ienrajan tulehduksen (gingiviitti) seurauksena kiinnityssäikeet ja leukaluu voivat tuhoutua. Terveiden säikeiden tilalle hampaan varteen muodostuu niin sanottu ientasku. Siellä sijaitseva juuren pinta on bakteerikalvon (plakin ja hammaskiven) peitossa.

Kiinnityssäikeiden ja leukaluun kato voi lisätä hampaiden liikkuvuutta. Jos sairautta ei havaita eikä hoideta, kudoskato voi jatkua, kunnes hampaita ei voi enää käyttää pureskeluun ja ne on poistettava.

Noin 40 prosenttia ihmisistä kärsii parodontiitista. Aikuisilla arvioidaan nykyään noin 70 prosentin hampaiden menetyksistä johtuvan parodontiitista.

Lue lisää parodontiitin syistä, seurauksista, diagnoosista, hoidosta ja ehkäisystä osoitteessa: www.periodontal-health.com.