Ienvetäytymän syyt

Usein ajanpuute tai stressi saa ihmisen tottumaan huonoon suuhygieniatekniikkaan. Kun hammasharjaa liikutetaan hankaavin liikkein, harjasten päät pyyhkäisevät yhä uudelleen saman ienrajan kohdan ohi. Tällöin voima vahingoittaa ientä. Parantuessaan ienraja vetäytyy.

Ienvetäytymien välttämiseksi suuhygieniatekniikkaa on optimoitava ja tarvittaessa korjattava. Myös säännölliset tarkastukset hammaslääkärin vastaanotolla voivat auttaa havaitsemaan mahdolliset ienvetäytymän merkit varhain.

Myös kovaharjaksisten hammasharjojen käyttö lisää ienvetäytymien riskiä. Siksi voidaan suositella hammasharjaa, jossa on keskikovat tai pehmeät harjakset.

Ihmiset, joilla on ohuempi ientyyppi, ovat lähtökohtaisesti alttiimpia ienvetäytymille kuin ihmiset, joilla on paksumpi ientyyppi. Ientyyppi määräytyy pääasiassa perinnöllisesti. Siksi erityisesti niiden, joilla on ohut ientyyppi, tulisi kiinnittää erityistä huomiota kotona tapahtuvan suuhygieniansa optimointiin.

Hammaslääkärin tarkastuksessa voidaan todeta ikenen paksuus. Erityisesti ennen oikomishoidon aloittamista tulisi selvittää ienvetäytymien syntymisen riski.

Oikomishoito voidaan toteuttaa irrotettavilla kojeilla (irtokojeet) tai kiinteillä kojeilla (kiinnikkeet eli brackets). Ienvetäytymien riski on suurentunut erityisesti kiinteitä kojeita käytettäessä.

Ienvetäytymiä esiintyy noin 20 prosentilla aikuisista, joille tehdään oikomishoito. Alle 16-vuotiailla nuorilla ienvetäytymiä todetaan huomattavasti harvemmin, kun heidän hampaidensa asennon korjaus on saatu päätökseen.

Ienvetäytymiä voi ilmaantua sekä oikomishoidon aikana että vielä useita vuosia sen päättymisen jälkeen.

Savukkeiden polttamisella on monenlaisia haitallisia vaikutuksia koko ihmiskehoon. Yleisen eliniänodotteen lyhenemisen lisäksi tupakoitsijoilla esiintyy myös huomattavasti useammin limakalvomuutoksia, pahimmillaan suusyöpää.

Yli 20 savuketta päivässä polttavilla on selvästi enemmän ienvetäytymiä kuin tupakoimattomilla. Heikentyneen vastustuskyvyn vuoksi tupakoitsijoiden ienraja on myös alttiimpi esimerkiksi hammasharjan harjasten mekaaniselle vaikutukselle.

Koska tupakoitsijoiden ikenien verenkierto on yleisesti heikompi, ikenien alueelle ei tulisi tehdä heille kirurgisia hoitoja. Paljastuneiden juurenpintojen mahdollinen kirurginen peittäminen voidaan aloittaa vasta, kun tupakointi on onnistuneesti lopetettu.

Nenänuuskan ohella purutupakka on savuttoman tupakan yleisin käyttömuoto. Purutupakka asetetaan irtonaisena tai pusseihin pakattuna ylähuulen alle, jolloin se joutuu kosketuksiin suun limakalvon kanssa. Tällöin tupakasta vapautuu nikotiinin lisäksi myös myrkyllisiä aineita, jotka voivat olla myös syöpää aiheuttavia.

Nikotiinin vaikutuksesta purutupakka aiheuttaa riippuvuutta. Käyttäjät tulevat näin riippuvaisiksi.

Purutupakka ärsyttää suun limakalvoa ja aiheuttaa ienvetäytymiä. Ärsytysmuutokset voivat palautua purutupakan käytön lopettamisen jälkeen. Ienvetäytymät kuitenkin säilyvät käytön lopettamisen jälkeenkin, ja siksi ne on tarvittaessa hoidettava kirurgisesti.

Lävistyksillä jatkuvasti leikkiminen on tapa, joka voi vahingoittaa hampaita ja ikeniä. Noin 80 prosentilla lävistysten käyttäjistä todetaan kosketuskohdissa myös varsinaisen hampaan kovakudoksen menetystä, ja 25 %:ssa tapauksista esiintyy myös ienvetäytymiä.

Lävistysten poistamisen jälkeen kyseinen ienvetäytymä säilyy, ja siksi se on olosuhteiden niin vaatiessa hoidettava kirurgisesti.

Parodontiitin hoidon jälkeen havaitaan yleensä ikenien vetäytymistä. Parodontaalihoidossa se on kuitenkin toivottavaa, koska ienrajan kutistuessa ei-toivotut ientaskut voivat parantua.

Toisin kuin ienvetäytymät ihmisillä, joilla ei ole parodontiittia, ikenen paranemisen yhteydessä syntyneitä kutistumia ei voida palauttaa ennalleen.